Pythagoraan Goofy Guy & Tending Lunar

2.10 SBCAK’n tokomestis lokakuu 3, 2011

Lauantaina aivan ihanassa säässä saatiin kisata rotuyhdistyksen tokomestaruus. EVL’ssä koiria oli 18 ja koko kokeeseen oli ilmoittautunut n. 40 koirakkoa! Tuomarina meillä jo “vanha tuttu” Pernilla Tallberg. Ruut oli suoritusvuorossa 7 mikä sopi meille oikein hyvin.

Paikallaolot tehtiin ensin alta pois ja sen jälkeen kaikki liikkeet putkeen normi järjestyksessä. Tulostaso oli varsin kirjava. EVL’ssä 1-tuloksia sai 4 koiraa muiden jakaantuen tasaisesti siitä alas päin. En tiedä mikä sitten vaikutti, utta yksi syys oli varmasti, se että heinikko oli sen verran pitkää, ettei koirat tahtoneet löytää ruutua tai ohjatun kapuloita. Näissä siis tulikin eniten nollia. Toki tiukka arvostelu vaikutti myös, eikä niihin nolliin olisi ollut varaa.

Meidän koe oli kyllä yhtä värikäs, kuin tulostasokin Ruut ei tuntunut missään vaiheessa hyvältä vaan oli kumman levoton ja pöhisi eri asioille. Itse liikkeissä näkyy tuo samainen levottomuus pään kääntyilemisenä. Olo kehässä liikkeitä suoritettaessa olikin se, että “pakka leviää kohta” En tiedä mistä tuo tunne tuli, koska ikinä meillä ei ole mikään levinnyt. Yhden kerran aijemminkin on ollut tämä sama fiilis, enkä todellakaan tiedä mistä se tulee.

• P.istuminen: 10p. -ok.
• P.makuu: 8p. -meni makkaralle ja oli haistellut…. nyt tälle täytyy oikeasti tehdä jotain!
• Seuruu: 8p. -levotonta oli. Miinukset parista pöhinästä, kun neiti näki mielestään kesken liikkeen jotain arveluttavaa. Lisää miinuksia siitä, että peppu oli taas liian herkässä menemään maihin.
• Jäävät: 8p. -liikutti etutassuaan, oli levoton ja taisi tehdä jonkun asennon vinoon…
• Luoksari: 8,5p. -Ok vauhti ja ok stopit. Miinuksia siitä, että maasta sivulle ennakoi nostamalla pepun ylös.
• Ruutu: 5p. -varasti ruudusta sivulle… mun kiltti pieni Ruut?!
• Ohjattu: 0p. -arvoin meille vasemman, mutta jostain kumman syystä päätin lähettää oikealle. Itse liike oli todella hyvä, mutta minkäs teet -30p. omistajan piikkiin
• Hyppynouto: 10p. -Hieman joutui etsimään kapulaa heinikosta, muuten ok.
• Tunnari: 9p. -liike itsessään ok. Pyöritteli kapulaa suussaan. Luulen, että johtui epävarmuudesta.
• Kaukot: 9p. -oli kuulemma liikutellut toista takajalkaa edes takaisin
• Yht. 241 pistettä, 2-tulos ja lämmintä kättä

Eniten harmittaa tuo oma moka ohjatussa, mutta mieltä lämmittää erityisesti se, että koira toimi juuri niin, kuin oli opetettu ja mikä parasta löysi kapulan. Toinen mikä jäi harmittamaan oli se, että en tavoittanut oikeaa fiilistä missään vaiheessa ja koira otti painetta ympäristöstä. Erityisen hyvää tässä kuitenkin on se, että koiran tekemät asiat eivät syönneet meiltä 1-tulosta ja 2.sijaa. On ihanaa huomata, että vaikka se ei olisikaan parhaimmillaan, niin silti se tekee työt suht hyvin ja loppuun asti.

Varasin fyssarille ajan parin viikon päähän. Olen jo vähän aikaa pohtinut Ruun arjessa olevaa käytöstä. Se on jotenkin hermostuneen oloinen ja reagoi jo totuttuihin tilanteisiin. Ei mitenkään voimakkaasti kumpaakaan, mutta niin selvästi, että minä huomaan sen. Parempi siis käydä tarkistamassa tilanne. Toinen mikä on nyt viime aikoina herättänyt epäilystä selän tilanteen suhteen on ruun “sykkyrä” paikallamakuut. En kuitenkaan jaksa uskoa, että siellä mitään suurempaa on. Koira liikkuu kuitenkin normaalisti ja venyttelee itseään moneen kertaa päivässä.

No siihen katkesi sitten meidän 1-tulos putki. Parisenkymmentä 1-tulosta niitä ehti kaikenkaikkiaan kertymään, mikä on kyllä ihan hieno saavutus ja jos ollaan ihan tarkkoja, niin koiran takiahan se ei olisi vieläkään mennyt katki, mutta minkäs teet kun ohjaaja sekoilee Tässä loppuun vielä Amy’n kuvaama video. Harvoin ajattelen, että voi kauheeta, mutta nyt se kyllä oli mulla ensimmäisenä mielessä :P Kiitos Amy, että jälleen kuvasit. Videosta vielä sen verran, että en nyt ajattele, että ihan toivotonta, koska sitä se ei ollut, mutta ei se Ruu’n parastakaan ollut. Esim. viikko sitten ollut koe mentiin ihan eri fiiliksellä. Onneksi se on se normaali ja näitä harvemmin, joten elämä jatkuu uusien tavoitteiden suunittelun parissa

Kiitos sari jälleen kuskina olemisesta ja Amy’lle kuvaamisesta… kyllä kelpaa kun on oma hovi mukana